Mimmimafia

PERHE | KOTI | LIFESTYLE

Ihan pihalla

| on
20.10.17
Viime päivät, tai oikeastaan viime viikot ovat olleet sateisia ja märkiä. Lähes aamusta iltaan on ollut synkkää ja vesipisarat ovat hakanneet ikkunalaudoille. Vaikka emme toki ole sokerista, kynnys ulos lähtemiseen on melko suuri, jos vettä sataa, saatikka jos sitä tulee kuin ämpäristä kaatamalla.

Eilen näkyi kuitenkin ihana aurinko, joka suorastaan huusi että nyt ulkovaatteet päälle ja pihalle! Ja niinhän me tehtiin. M oli juuri lähtenyt iltavuoroon ja me likat lähdettiin reippaalle vaunulenkille ihanan raikkaaseen ja aurinkoiseen syyssäähän.




Kiersimme vakkarilenkin, joka kestää noin puoli tuntia. Lenkkireittimme varrelle on ollut rakenteilla useampi omakotitalo, joten on ollut hauska seurata talojen valmistumista. Aika usein raksojen ohi kävellessämme huokaan helpotuksesta, että onneksi meidän osaltamme isoimmat duunit on tältä erää jo tehty. Ajatuksissani heitän tsemppipeukut ja myötätuntoylävitoset remonttireiskoille, jotka tekevät pitkää päivää saadakseen toisten (tai oman) kodin valmiiksi.




Paluumatkalla poikkesimme vielä lähipuistoon. A muuten rakastaa keinumista ja vauhtia! E oppi viime syksynä kiipeämään itse puiston isompaan liukumäkeen ja into piukeana sahaa laitetta edes takaisin. Jatkoimme pihaleikkejä hetken vielä omalla pihalla, kunnes äidin vilu ja päivällisaika ajoi porsaat takaisin sisätiloihin. Arjen pienistä iloista ja etenkin ulkoilusta, vaunulenkeistä ja puistoista, sekä siitä lyhyestäkin auringonpaisteesta saa valtavasti energiaa ja voi heti tuntea kuinka mieli virkistyy ja ajatukset kirkastuvat.



Ps. A:n piti lämpimänä ihana Name It Softshellhaalari*, joka palvelee jo neljättä mukulaa ja on edelleen täysin priimaa.

*Kaupallinen linkki, jonka klikkaaminen saattaa tuoda minulle lisätuloja.

Pakko hehkuttaa

| on
19.10.17
Olen kertonut meidän nukkumiskuvioista aikaisemmin muun muassa tässä tekstissä. Levottomista unista ja yöheräilyistä olen kuitenkin puhunut varmaan enemmän Instastoorin puolella. No, kuitenkin. Yhtenä yönä, herättyäni A:n kanssa kolme kertaa, valvottuamme jokaisella kerralla noin tunnin kerrallaan, päätimme aamulla M:n kanssa että asialle on tehtävä jotain. Aloitimme unikoulun. Ohjeet toteuttamaamme tassuttelu-unikouluun (yli 6 kk ikäiselle vauvalle) otimme Valeäidin blogista. Ja nyt  reilu viikkoa myöhemmin voin vain todeta että KIITOS!



Unikoulu toteutettiin tällä kertaa isän voimin, minun nukkuessa ensimmäiset yöt patjalla E:n huoneen lattialla. Ja kyllä, E:n sänkykin siirrettiin jokin aika sitten omaan huoneeseen, vaikka aiemmin suunnittelimme siirtävämme tytöt yhtä aikaa pois makuuhuoneestamme. Kirjoitan esikoisen nukkumiskuvioista ja yöhiippailuista sitten ihan oman postauksensa.

Melko tarkka nukkumaanmenoaika  A:lla on joka  ilta klo 20-20:30. Ensimmäisinä yönä herättiin tuttuun tapaan useamman kerran, noin klo 00, 02, 04 ja 06. Viimeisellä herätyksellä minä kömmin meidän makuuhuoneeseemme ja omaan sänkyyn antamaan A:lle maitoa. Torkuimme vielä hetken yhdessä minimimmin samalla syöden ja nousimme  noin klo 7 aamutoimiin.



Sama kaava toistui seuraavana yönä, mutta jo kolmantena yönä ensimmäinen sekä aamuneljän herätykset jäivät pois. Sen jälkeen toinen, eli aamukahden herätys venyi kello neljään ja tällä rytmillä mentiin muutama yö. Nyt tänään voin onnellisena todeta, ehkä vähän jopa hehkuttaa että A on nukkunut kaksi viimeistä yötä yhteen soittoon illasta klo 20:15 seuraavaan aamuun klo 5 saakka. Jes! Ja vielä kun itsekin on hoksannut mennä suht ajoissa yöunille, niin olo on mitä mahtavin. Jes jes!



Meillä (kuten ilmeisesti useimmiten muillakin) avainsanana oli, että isä hoitaa unikoulun. Tästä tosiaan kannattaa äitien ottaa ilo irti ja mennä mahdollisimman kauas nukkumaan, meillä välimatkaksi riitti talon toisessa päässä oleva E:n huone, meidän makuuhuoneen olleessa toisessa päässä. Saatoin kuulla ovien läpi jotain ääniä, mutta toisin kuin minun ja A:n tunnin yöhulinat, isän kanssa nämä kestivät aivan maksimissaan 5 minuuttia ja sitten mini oli kuulemma jo uudestaan täydessä unessa. Aamuisin sain sitten täyden raportin siitä miten edellinen yö oli mennyt.

Tiedän että takapakkia saattaa tulla ja että eivät ne pienet koskaan  yleensä poikkeuksetta yöuniaan nuku hyvin, vaan kaikki uudet vaiheet, flunssat ja sen sellaiset saattavat vaikuttaa myös nukkumiskuvioihin. Nyt olen kuitenkin aika varma siitä, että kokonaiset yöunet eivät ole enää saavuttamaton haave ja kaukana tulevaisuudessa siintävä unelma, vaan olemme tehneet ainakin jotain oikein ja saatamme olla lähempänä onnistumista kuin koskaan aikaisemmin. Ja aikamoinen voitto jo aamuviiteen asti nukkuminen on kaiken tämän valvomisen jälkeen!



Apua atoopikon iho-ongelmiin luonnonmukaisesti

| on
18.10.17


Kun E oli vähän päälle yksivuotias, alkoi hänelle sään kylmetessä ilmetä taiveihottumaa, joka aika-ajoin äityi melko pahaksi ja tyttö saattoi raapia kyynärtaipeensa ihan verillekin asti. Teimme nopean johtopäätöksen atooppisesta ihosta, josta myös M on kärsinyt lapsuusiällä. Olimme kokeilleet  neuvolan ohjeesta erilaisia rasvoja bebanthenista kortisonivoiteeseen, jota ei kuitenkaan suositella käyttämään pitkiä aikoja kerrallaan, saatikka rikkinäiselle iholle. Kortisonivoiteesta oli apua hetkellisesti, mutta vaiva uusiuitui aina melko nopeasti uudelleen.

Törmäsin viime keväänä Facebookissa Miia Metson julkaisuun Egyptian Magic -voiteesta, josta oli ollut apua heidän tyttönsä atooppiseen ihottumaan. Ajattelin samantien, että tuota voidetta on pakko kokeilla, jos siitä olisi meillekin apua. Ja niinhän siitä olikin! Heti ensimmäisen käyttökerran jälkeen E:n kyynärtaipeet näyttivät jo paljon paremmalta ja viikon rasvailun jälkeen punotus oli lähes kokonaan poissa. Jatkossa rasvailemme tällä ihmevoiteella heti kun ihottuman ensioireita alkaa ilmestyä, eikä näin ylly enää niin pahaksi että taipeet olisivat rikkiraavitut.



Egyptian Magic voide on täysin luonnonmukainen ja se sisältää ainoastaan oliiviöljyä, mehiläisvahaa, hunajaa, mehiläisen siitepölyä, kuningatarhyytelöä ja mehiläiskittivahaa, eikä mitään muuta.  Tuote valmistetaan Yhdysvalloissa, eikä siihen lisätä lainkaan säilöntäaineita, alkoholia, vettä, lisäaineita tai hajusteita, eikä se sisällä parabeeneja. Ihottuman lisäksi voide sopii muun muassa myös hiusten ja kynsinauhojen hoitoon, ja voipa sitä käyttää myös kasvo- ja vartalovoiteena. Se kosteuttaa, ravitsee ja hoitaa ihoa. Ostopaikasta riippuen hintaa 50ml putelille tulee 30-40 -euroa ja purkki on todella riittoisa.

Jos lapsesi tai itse kärsit atooppisesta ihottumasta, tämä tuote on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Tämä ei siis ole maksettu mainos vaan täysin oma-aloitteinen rehellinen mielipide tuotteesta joka toi avun meille ja haluan jakaa tämän myös teille, sillä jollekulle rasvasta voi olla todella suuri apu, kun tuntuu että kaikki muu on jo kokeiltu, eikä mikään tunnu auttavan.


Oletteko kokeilleet tätä ihmerasvaa?



Mikä se oli? Miksi? Äiti, kuka on Jeesus?

| on
16.10.17


Kun lapsi saavuttaa leikki-iän noin 3-4-vuotiaana, lapsen kielen kehittyminen jatkuu niin sanottuna kertovan minän vaiheena, jossa lapsi alkaa enemmän käyttämään kieltä ja puhetta ajatteluun. Lapsi alkaa kertoa sekä itselleen että ympäristölleen ja ympärillä oleville ihmisille omia kokemuksiaan ja käsityksiään asioista. Lapsi alkaa myös oppimaan yhdistelemään eri asioita, sekä jäsentelemään niitä mielessään. 

Meillä kyselyikä nosti ensimmäistä kertaa päätään kun laitoin ruokaa ja E piirteli tyytyväisenä ruokapöydän ääressä. Yhtäkkiä normaaliin höpötykseen tuli pieni tauko, kunnes E kysyy Äiti, kuka on piirtänyt sinun selkään? Selässäni jo monta vuotta ollut tatuointi osui vasta nyt esikoisen silmään TAI sitten hän vain yksinkertaisesti kyseenalaisti selässäni olevan "piirustuksen" ensimmäistä kertaa.


Kyselyiässä lapsi haastaa aikuista selittämään asioita ja yksinkertaisetkin asiat ja sanat muuttuvat monimutkaiseksi, kun ne pitäisi selittää pienelle ihmiselle lapsentasoisesti ja ymmärrettävästi. Kysymykset tulevat usein täysin puskista, ehkä aivan erillään meneillään olevasta keskustelusta. Aikuisen on hyvä valmistautua myös vastaamaan mahdollisiin jatkokysymyksiin, jotka ensimmäisestä vastauksesta saattaa seurata.

Lapsi myös nauttii aikuisen huomiosta ja rakastaa olla vanhemman silmäterä, jolloin kysymyksiä saatetaan esittää myös kysymisen ilosta, pelkän tiedonjanon sijaan.


Olemme pyrkineet kertomaan asioista mahdollisimman totuudenmukaisesti, lapsen herkkää mieltä kuitenkin suojellen. Meillä Joulupukki on olemassa ja Hammaskeiju käy noutamassa irronneen maitohampaan tyynyn alta, mutta esimerkiksi vauvat ovat syntyneet äidin masusta, eikä haikaran tuomana. 

Nykyään emme selviä lähestulkoon yhtäkään automatkaa ilman, ettei jokin radiossa soiva laulu herättäisi E:ssä ihmetystä ja etteikö hän kysyisi joidenkin laulun sanojen merkitystä. Myös muun muassa Vaiana -elokuvaa yhtenä iltana katsellessamme, jokaisen kohtauksen jälkeen E:llä oli jokin kysymys, eikä suinkaan aina eri kysymys, vaan hän saattoi kysyä samaa kerta toisensa jälkeen. Vastaukseksihan ei kelvannut että Rakas, katsotaanko loppuun niin kaikki varmasti selviää?

Missä sen äiti on? Onko tuo sen isä? Miksi se tippui tuolta? Sattuiko sitä?
Miksi, miksi, miksi?


Joidenkin kysymysten kohdalla on mennyt totaalisesti sormi suuhun, vaikka pääsääntöisesti olemmekin onnistuneet vastaamaan niin, että E on hyväksynyt vastauksen sellaisenaan enempiä kyseenalaistamatta. Joskus olen kuitenkin mennyt niin lukkoon, ja joutunut käyttämään klassikkoa Hei, iskä tietää tän, kysyppä siltä!


Olen myös joskus törmännyt väitteeseen, että mitä enemmän lapsen kanssa leikitään kysymys-vastaus -leikkejä, sitä enemmän hän innostuu oppimisesta ja tiedon hankkimisesta, sekä haluaa etsiä kysymyksiinsä vastauksen myös myöhemmällä iällä. Kyselyikä kun alkaa, se kestääkin läpi koko elämän. Ja hyvä niin! Olen aina ollut sitä mieltä, että tyhmiä kysymyksiä ei ole ja että vain kysymällä ja kyseenalaistamalla voi oikeasti oppia parhaiten.

Vaikka jatkuva kysely ja asioiden selittäminen saattaa joskus olla raskasta, olen silti iloinen että lapsi uskaltaa tuoda esille asioita jotka häntä mietityttää. Vaikka joku kysymys saattaakin olla hassu, olen pyrkinyt pitämään naaman peruslukemilla ja vastaamaan kysymyksiin asiallisesti, ettei E koe että hänen kyselemisensä olisi jotenkin naurettavaa tai epänormaalia.

Kyselyikä on paras ikä ja omasta mielestäni on huippua huomata miten kiinnostunut lapsi on ympäröivästä maailmastaan.












Kohti ekologisempaa elämäntapaa Tupalanmäen Puodissa

| on
15.10.17






Luonnonmukaisuus, ekologisuus, lähellä tuotettu, kotimainen. Ekologisuudella tarkoitetaan vastuun ottamista ympäristöstä ja luonnosta, sekä muista ihmisistä ja tulevaisuudesta. Eko ja luomu ovat tämän päivän sanoja ja kiinnostaa suurta osaa ihmisistä, ikään ja sukupuoleen katsomatta. Me Varpublogien jengin kanssa saimme kunnian vierailla sympaattisessa Tupalanmäen Puodissa tutustumassa luontaistuotteisiin, luonnonkosmetiikkaan ja ekologisiin kodinpuhdistusuotteisiin.

Tupalanmäen Puodin takana on entinen lastentarhanopettaja, nykyään ravintoterapeutti Tiina. Puodissa on tarjolla myös Kalevalalaista jäsenkorjausta, intialaista päähierontaa ja etenkin vauvojen hyvinvointiin suosittua vyöhyketerapiaa. Ekokosmetologi Karoliina toteuttaa muun muassa kasvo- ja jalkahoidot, aromahierontaa sekä itselleni uutena tuttavuutena Ayurveda-hierontaa. Kaikki hoidot ja palvelut ovat aina kokonaisvaltaisia ja kullekin asiakkaalle yksilöllisesti räätälöityjä. 










Puoti sijaitsee Liedossa ja sen hyllyt ovat täynnä toinen toistaan ihanampia tuotteita ja pakkauksia. Tupalanmäen puodin asiakaslupaus on, että valikoimasta ei löydy yhtäkään tuotetta, joka sisältää valkoista vehnää tai valkoista sokeria ja kaikki ylimääräinen tärkkelys ja lisäaineet on karsittu pois. Asiakkaan ei tarvitse siis itse miettiä ja selvittää, sisältääkö tuotteet näitä aineita, sillä selvitystyö on jo tehty puolestasi. Ei siis tarvitse tietää eko- ja luomutuotteista tai luonnonkosmetiikasta juuri mitään, sillä puodin ammattitaitoiset ja ystävälliset naiset auttavat sinua löytämään juuri itsellesi sopivat tuotteet tai mahdollisen avun vaivaasi.







Tämän kuvan on ottanut Arkeen Kätketty Aarre -blogin Petra <3

Tutustumiskierroksen jälkeen saimme jokainen lyhyen konsultaation luonnonkosmetiikasta ja ranskalaisen Bohon tuotteista, joista jokainen sai valita itselleen yhden tuotteen kokeiltavaksi ja kotiin vietäväksi. Minulle testattiin mineraalipuuteria, jota olen halunnut kokeilla jo pidemmän aikaa. Lisäksi saimme vielä aivan ihanat goodiebagit, ja voitteko uskoa, että Tupalanmäen tytöt olivat käyneet kurkkaamassa jokaisen meidän blogiin ja kasanneet kullekin omanlaisensa lahjakassin - ihan huippua! Kerron saamistani tuotteista lisää myöhemmin, kun pääsen testailemaan niitä.

Vierailu Tupalanmäen Puodissa antoi kyllä lisää ajateltavaa ekologisemmasta elämäntavasta, ja luonnonmukaisista tuotteista.  Aion ehdottomasti vierailla puodissa uudelleen ja jatkossa täydentää meidän perheen luontaistuotevarastoja siellä. Suosittelen lämpimästi myös sinua käymään tuossa ihanassa puodissa jos satut osumaan Liedon suunnille - ja onhan tämä pikkukauppa vierailemisen arvoinen vaikka vähän kauempaakin tultaessa. Puodin oma verkkokauppa on myös vastikään auennut ja tuotteita on mahdollista shoppailla myös verkossa!



Goodiebagin lisäksi tein hieman myös omia ostoksia. Olen pitkään halunnut kokeilla palashampoota, joten sellainen lähti myös mukaani. Kyseessä on kotimaisen Flown saippuapohjainen shampoopala, joka on täysin ekologinen ja sisältää kasviöljyjä, yrttejä ja eteerisiä öljyjä. Palashampoo ei sisällä säilöntäaineita, hajusteita eikä väriaineita ja mineraaliöljyjä.

Lisäksi ostin suomalaista Kaunis -sarjan pyykkietikkaa, koska aikaisempi putelini toiselta valmistajalta oli jo päässyt loppumaan ja jonka myötä ihastuin pyykkietikoihin toden teolla. Viime postauksessa vilahti saman sarjan keittiösuihke, joka on myös meillä käytössä. Erityisesti Kaunis -sarjassa ilahduttaa kauniit mustat pakkaukset, joten pullot ja putelit kehtaa huoletta jättää tiski- tai kodinhoitohuoneen pöydälle.



Nyt näyttää siltä, että tästä päivästä on tulossa aurinkoinen, runsassateisen viikon päätteeksi. Ihanaa sunnuntaita!