Krooninen alemmuuskompleksi

2 kommenttia
Mikähän siinä on, että aika ajoin tuntee itsensä huonommaksi kuin muut. Joku osaa kaikkea, itse taas en ole missään niin sanotusti paras. Hyvä jossain, siellä sun täällä, mutta aina joku muu on parempi ja aina sillä jollain on enemmän kokemusta, tietoa ja taitoa siitä missä kuvittelit olevasi hyvä. Voi kun joskus osaisi katsella itseään sen toisen silmin.

En ole koskaan pitänyt itseäni kovin hyvänä esimerkiksi käsitöissä. Tiedän ompelukoneen perusteet ja osaan kutoa sukkaa siihen kantapäähän asti. Tiedän mitä tarkoittaa oikea ja nurja silmukka ja virkkuukoukkukin pysyy kädessä aina silloin tällöin. En kuitenkaan koskaan ole sanonut osaavani kutoa tai osaavani ommella. Sain ennen Joulua ensimmäisen neulotun pipon valmiiksi ja lähetin siitä kuvan ystävälleni. Hän vastasi "Mahtavaa! Sä onnistut ilmeisesti kaikessa?". Ajattelin että oivoi, on montakin asiaa jossa en onnistu. Jälkeenpäin olen palannut tähän dialogiin uudestaan ja uudestaan. Miksi on niin vaikeaa ottaa vastaan kehuja ja kohteliaisuuksia? Miksi on niin vaikeaa myöntää että hei, ihan totta. Kyllähän mä oon ihan hyvä jossain ja osaan aika montakin eri juttua.


Liian usein omaa onnistumista ja onnistumisen tunnetta varjostaa liika itsekriittisyys, häpeä ja uskonpuute itseensä.  Todellisuudessa oman onnistumisen tiellä seisoo vain ja ainoastaan sinä itse. Vaikka onnistuisikin jossain, silti tunne siitä ettei ole tarpeeksi hyvä, valtaa ajatukset liian helposti. Joku muu onnistuu tässäkin varmasti paremmin. Omat onnistumiset mielletään hyväksi tuuriksi tai jonkun muun ansioksi.


Nyt viimeistään on aika lakata vertaamasta itseään muihin ja uskoa itseensä ja omiin vahvuuksiinsa, sillä niitä meiltä jokaiselta löytyy. Kenenkään toisen onnistuminen ei ole meiltä pois eikä päinvastoin. Iloitaan myös toisen onnistumisista ja samalla uskotaan rehellisesti omaan tekemiseen. Jokainen voi kehittyä siinä omassa jutussaan aina paremmaksi ja paremmaksi jos oppii arvostamaan omaa tekemistään myös itse ja unohtamalla sen mitä muut ajattelevat. Jos onnistut jossain, voit ihan rehellisesti taputtaa itseäsi olkapäälle ja todeta Hyvä minä, minä tein sen.

Just do it.

2 kommenttia

  1. Ihana postaus! Minä usein painin huijarisyndrooman kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minttu ❤️ Tämä syndrooma taitaa ollakin yllättävän yleinen!

      Poista

Lukijat ovat blogin suola ja kommentit pippuri. Kiitos kun kommentoit!

KUUKAUDEN NOSTO

DIY Frozen yoghurt

Jäätelö kuuluu kesään ja ainakin meidän perheessä siitä pitävät niin lapsi kuin aikuisetkin. Hyvä vaihtoehto kaupan jätskeil...